perjantai 9. heinäkuuta 2010

Oi näitä päiviä

Joutsan Hypoteekin ihana pirtelö.

Auringonlasku Päijänteellä, juhannus.
Kävi sitten niin, että kirjoitin pitkän tekstin Operalla ja kas kun se hävisi. :)
Olen siis flunssassa. Olisin tänään halunnut takaisin Joutsaan kaverin mökille, mutta flunssa yllätti. Seuraava mahdollisuus on sunnuntaina: bussilla Joutsaan ja sieltä kaverin isä hakisi autolla. Sitä seuraava mahdollisuus on ensi viikolla, mutta kukaan ei välttämättä hae ja pitäisi käyttää taksia. Nyt on ihanan riipaiseva yskä. Enkä ole saanut kunnolla untakaan kun on ollut niin kuuma. Lakanakin tuntuu liian kuumalta. Ja oikean korvan koru oli kiristynyt niin että nyt korva on arka. En voinut kunnolla nukkua oikealla kyljellä. Ja ahdisti. Ja koko flunssakauden ajan olen nähnyt painajaisia.
Onneksi on iloisiakin asioita. Vaikka on kuuma ja sadetta ei paljoa tule (Helsingin keskustassa oli kyllä tulvinut, jännää. Kuitenkin tämä paikka mielletään vielä Helsingiksi, täällä tuli eilen vain ripsaus.), ulkona on kaunista. Tosin se, että sisälämpötila on 26 ja ulkona on keskimäärin 26-32, ei hirveästi ilahduta näin flunssaisena. Missään ei pääse pakoon kuumuutta. Suihkussakaan ei voi viettää koko ajan aikaansa.
Parvekekukat ja juorun pistokkaat tykkäävät kyllä. Kukat rehottavat onnellisina ja juoru on kasvattanut lukuisia lehtiä. Pitää vain muistaa kastella niitä ja nyppiä kukista kuivat pois, muuten ne lakkaavat kukkimasta.
Ehkä pääsen sunnuntaina tai ensi viikolla Joutsaan. Aina voi toivoa.

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Hyvää lithaa!


Tänään, 21.6, on sitten litha. Ja ihan pienenä muistutuksena itselleni, millainen sapatti se on: (ote Kate Westin kirjasta Wiccan käsikirja)

"Litha
21. kesäkuuta
Kesäpäivänseisaus

Kesäpäivänseisauksen aikaan päivä on pisimmillään ja yö lyhimmillään. Lithan aikaan Tammikuningas alkaa luovuttaa valtaansa takaisin Piikkapaatsamakuninkaalle, joka hallitsee vuoden vähenevää puolta. ---
Tähän aikaan vuodesta Jumalatar kantaa yhä Äidin viittaa, ja hänessä on vahva lupaus sadonkorjuusta. On tärkeää huomata, että siinä missä Jumalaa juhlitaan elämän, kuoleman ja jälleensyntymän kierron kautta, Jumalatar hallitsee näitä muutoksia. ---

Kesäpäivänseisaus on juhlan, mutta myös mietiskelyn aikaa. Aurinko on vahvimmillaan, mutta edessä on voimien väheneminen. Luonnollisesti tämä pätee vain toiseen pallonpuoliskoon, ja meidän keskikesämme on toisille keskitalvi.
"

Lithaan kuuluu siis auringon tervehtiminen, onhan päivä vuoden pisin. Itse valvoin osittain vahingossa viiteen (ja nukuinkin sitten yhteen), mutta ajattelin käydä vielä ulkona. Kirjassa ehdotettiin, että sapattia juhlistaakseen voisi käydä ulkona tutkimassa, kuinka luonnossa jotkin kukat kuolevat ja antavat näin tilaa uusille. Litha on siis tavallaan luopumista, mutta luopumisessa on myös syy aloittaa jotain vanhaa tehden sen uudeksi. Itse aloitin taas terveelliset elämäntavat, lounaaksi oli munakasta ja appelsiinimehua.

Lithahan on tavallaan kuin juhannus. Ennen muinoin tulia sytytettiin häätämään pahoja henkiä pois - kas kun juhannuksessa sytytetään myös tulia. Juhannushan on tavallaan sapatin kristillinen muoto. Itse vietän toki juhannustakin, juhlivathan muut sitä ja saa syyn pitää hauskaa ja tehdä juhannustaikoja. Kaivoon en tosin uskalla katsoa, kuitenkin minua tuijottaisi peikko. : )

Tänään on ollut aika pilvistä, mutta nyt aurinko näkyy pilkistävän hieman pilvien välistä. Ehkä tänään saattaisi illalla paistaa aurinko.

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Sekalaista tapahtunutta

En ole sitten pitkään aikaan kirjoittanut tänne. On ollut paljon tekemistä enkä ole jaksanut tänne asti. Eli viime aikoina tapahtunutta:

-5.6.2010: valmistuin leipuri-kondiittoriksi

-15.6.2010: aloitin vanhan fantasiakirjani kirjoittamisen uudelleen. Seitsemän sivua tuli kirjoitettua.

-tänään, 16.6.2010: 'tapaaminen' (lue: voidaan verrata treffeihin, kiistelimme asiasta että mikä olisi hyvä nimike tuolle, koska sana 'treffit' aiheuttaisi turhia paineita ;) )

Ei sitten yhtään jännitä! Viimeksi tapasin Internetissä tutustumiani ihmisiä öö... 1-2 vuotta sitten? Tällä saralla olen hieman ihmiskammoinen. Hassua sikäli, kun muuten olen ihan puhelias. Jännittää. Tapaan hänet kahdelta. Tässä ehtiikin sitten mukavasti stressata ja miettiä, että onko hiukset hyvin ja haiseeko ja onko vaatteissa ryppyjä ja näyttääkö liian lihavalta... :D

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Kansanedustaja haluaa kieltää wicca- aiheiset kirjat

Kristillisdemokraatti haluaa kieltää wicca-aiheiset kirjat.

Hs: Kristillisdemokraattien Leena Rauhala haluaa estää nuorten fantasiakirjojen julkaisemisen. "Sarja kertoo Rauhalan mukaan "wiccalaisuudesta" ja on "täysin sopimaton nuorille". Sarjassa käytetään huumeita ja poltetaan tupakkaa. Erään tytön kuvaillaan pukeutuvan kuin 'sadomasokistinen prostituoitu'. Rauhalan mielestä "tällaista materiaalia ei tulisi lainkaan julkaista Suomessa". - - - Kansanedustaja Rauhala valmistelee parhaillaan lakialoitetta, jossa kirjoille säädettäisiin ikärajat samaan tapaan kuin elokuville ja peleille. - - - Kustantamon toimituspäällikön Anne Pölkin, mielestä kirja ei ole nuorille sopimaton.

"Ei ole. Huumeet esitetään kirjassa negatiivisessa valossa. Suomalaisesta laitoksesta on poistettu alkoholi ja tupakka. Sadomasokistinen prostituoitu - vertaus on muutettu muotoon 'aika hurjan tytön näköinen'.

"Wicca -uskonnosta olemme huolissamme. Fiktio on fiktiota, mutta saimme kuulla, että wicca-uskonto on oikeasti olemassa. Lapset ovat herkkiä ja haluamme olla varovaisia, oli kyseessä mikä tahansa uskonto, vaikka kristinusko." "

Öh. Ensinnäkin: mitä paskaa! Toiseksi: wicca on luonnonuskonto, muttei mitään harrypotterismiä. Siinä ei heiluta luudan päällä. Eikä se ole saatananpalvontaa, vaan wiccalaisuus, satanismi ja saatananpalvonta ovat kaikki eri asioita. Wiccassa on kyse luonnosta ja sen kunnioituksesta, sekä siitä, että ymmärtää moraaliset käsitteet sekä sen, että joka paikassa on feminiinistä ja maskuliinista voimaa ja nämä ovat tasapainossa keskenään.

Satanismissa taas kyse on siitä, että korostetaan itseä. Saatananpalvonnassa taas kyse on kristinuskossa esiintyneen paholaisen palvonnasta, joka on ikään kuin vastalause kristinuskolle.

Wiccassa on kyse luonnonarvoista ja niiden sekä ihmisten kunnioittamisesta. Feminiininen ja maskuliininen energia voidaan mieltää jumalattareksi ja jumalaksi, jotka molemmat löytyvät jokaisesta elävästä olennosta.

Itse en ole wicca, enemmänkin eklektinen luonnonuskova. Napsin kiinnostavia osia sieltä täältä, mm. Kalevalasta. Mutta asiaan. Jos Rauhalan esitys hyväksyttäisiin, palattaisiin ajassa jopa noitavainojen aikaan. Mitään ei saisi julkaista. Mutta tosiaan, jos alettaisiin miettiä, mikä on törkeää, päädyttäisiin tähän:

-raamattu olisi k-18- kamaa. Onhan siinä huoraamisesta, viinistä, seksistä yms. kyse.

-esimerkiksi Tuija Lehtisen nuorten romaanit tulisi polttaa. Niissähän on tupakkaa ja kotibileissä alkoholia. Ei siinä mitään mehua ja keksiä vedetä.

-fantasiaa ei olisi. Eihän nyt mitä tahansa voi kirjoittaa. Kaiken täytyy olla faktapohjaista, mieluiten kristinuskon alaista.

-pakanat olisi tapettava. Eli Suomi ottaisi käyttöön lahtauksen. Pakanat vankilaan ja jos he eivät kääntyisi kristinuskoon, heidät mestattaisiin.

-kaikki kirjallisuus pitäisi kirjoittaa uudelleen tai polttaa.

-vähemmistöuskonnot tapettaisiin tai meidän olisi paettava metsiin... josta meitä etsittäisiin koirien ja kissojen avulla. Emmehän saisi olla vastarintana.


Siis mitä vittua. Miten joku voi olla noin sekaisin? Missä on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, missä sananvapaus? :/

maanantai 17. toukokuuta 2010

Valmistumista

Kävin tänään ostamassa
1,25kg marsipaania valmistujaisjuhliin,
teen jokea muistuttavan marsipaanikakun
ja myös lime-pannacottahyydykekakun.

Ostin myös punaista elintarvikeväriä
ja tomua elintarvikehopean,
ja muutamia kortteja joihin ajattelin kirjoittaa
kutsun juhliini.
Mutta minusta tuntuu, että
en kirjoita niihin näin:
"Huomionosoitukset voi suoraan vetää käteen
tai laittaa pakettin". :D
Vähän vanhemmat kuin 20-21-vuotiaat
eivät välttämättä katsoisi sitä hyvällä.
Sitten pitäisi käydä vaihtamassa euroja
Viron kruunuihin.
Hermostuttaa ajatella, että ensinnäkin on 19 päivää
valmistujaisjuhliin,
ja sitten jo torstaina astun laivaan
ja pääsen ryhmäni kanssa Tallinnaan.
Käymme parissa konditoriassa ja loppuaika
on sitten omassa käytössä.
Tekisi mieli Linnanmäelle, mutta vielä ei pääse.
Ainakin saa iloita siitä, että ulkona on lämmin,
aurinko paistaa ja lehdet kahisevat tuulessa.

perjantai 14. toukokuuta 2010

Kun kevät saapuu hiljalleen

Hiljaa, hiljaa puhkeaa
viaton vuokko emosta maan
Nostaa päätä valkeaa
oi ootko nähnyt kauniimpaa?



















































Valmistujaismekko (ja muuta jännityksellistä)

Kävin sitten ostamassa valmistujaismekkoni Seppälästä.











Marsipaanilinnut, viimeiset hahmot, jotka tein Sweet Decorilla.









Metsän kuningas kruunuineen ja kirahvi.









Pikeerikukkia.











Viimeisimmät vauvat. Vähän turkoosihtavia, mutta mielestäni paremman näköisiä kuin aiemmat.







Eniten vituttaa kaikki

...jonka ovat kirjoittaneet Pasa ja Atpo. Minulla ei kyseistä kirjaa ole, mutta kakkosversio löytyy. Pitäisi ostaa tuo ensimmäinenkin ja kolmas kirja, sillä kun noita "mistä vittuuntuu"- juttuja lukee, vitutus laskee mukavasti ja tulee hyvä olo. Vähän samaan tapaan kuin kuuntelee Jani Liimataisen (en muistaja artistinimeä) biisiä Voi vittu kun mua vituttaa.

Aloitetaan yöstä. En millään saanut unta, vaan ahdisti. Pääsin joskus viiden maissa nukkumaan kunhan olin ensin vehdannut tietokoneen, sängyn ja musiikin kanssa. Laitoin Bachia soimaan ja yritin ajatella kivoja asioita, joihin sitten nukahdin. Aamulla herään tekstiviestiin sekä siihen, kun vanhemmat möykkäävät siitä kun lähtevät maalle. Se on aina hirveää säätöä kun toinen vanhemmista on aamuvirkku ja toinen ei. Ja sitten pitää kerätä kaikki tuhannet tavarat, vaikka päiväreissuun ei tarvitsisi puoliakaan niistä. Mutta sellaisia ne vanhemmat ovat.

Sitten istuin tässä pyjamassani ja isä oli jättänyt olohuoneen sälekaihtimet vaakasuoraan, se pälli, ja sitten kuulen kuinka yksi ruma työmies hyrrää parvekkeen ulkopuolella sellaisella rumalla nostolaitteella ja huomaan, että hän aikoo taas jatkaa parvekeremonttia. Meille valettiin aikaisemmin lattiat ja laitettiin reunat. Mutta noita työmiehiä ei ole näkynyt pariin viikkoon, onko niillä jokin säävaraus?! Ja nyt ne sitten ilmestyivät lätkimään laastia parvekkeelle. Sinne olisi tulossa kaakelit. Saisivat luvan pitää kiirettä kun kukkiakin parvekkeelle olisi kiva laittaa kesäksi.

Nyt ei kuulu muutakin pieni piip-ääni, nukahtikohan se työmies sinne ylemmän kerroksen parvekkeelle? Vähän se tuossa äsken heilui, mutta nyt ei kuulu mitään. Yritin lievittää vitutusta pelaamalla Hopper- nimistä peliä, mutta mogattuani useamman kerran vittuunnuin lisää. Juuri näin.

"Vitutuksen määrä on aina vakio." Haistakaapa Pasa ja Atpo paska. :D Jos vituttaa muutenkin jo, niin jaksa mitään tuollaisia kuunnella. Ei ole mitenkään helpottavaa pohtia, että vitutus on ja pysyy aina jollakin tasolla. Se menee ehkä hetkeksi pois, mutta ajallaan se ilmaantuu jonakin toisena hetkenä. Tai sen voi siirtää välillisesti johonkin toiseen ihmiseen, mutta bumerangin tavoin se aina palaa. Tähän blogaukseen voisi liittää myös sellaisen nettisivun, jonne voi kirjoittaa mikä vituttaa. Lisävitutusta tuo se, että Googlen mukaan sivua ei voi näyttää. Hyvä.

Kesä!

Ihanaa. Nyt on kesä tulossa kohisten. Tänään kun astuin ulos käydäkseni kaupassa, suljin silmäni ja tunsin valtavan energian ympärilläni. Melkein pystyn kuulemaan, kuinka puut ja pensaat vain suhisevat, kun ne puskevat lehtiä esiin.

Kuuntelin kunnolla tänään Suomen Euroviisuja edustavan duon, Kuunkuiskaajat. Video oli karsea, esiintyminen oli karsea, musiikki ok. Sitten tutustuin sellaiseen kappaleeseen kuin Maailman majoilla. Se oli ihana. Suomalaista kansanmusiikkia, tykkään. :)

Täällä Helsingissä piti olla tänään vain +15 ja vesisadetta, mutta vielä mitä. Oli puolipilvistä, ajoittain lämpötila kiipesi +18 asteeseen ja vain illalla tuli hetkellinen kuuro, joka oli verrattavissa tihkuun. Ihanaa kun huomenna ja siitä eteenpäin on kahdenkymmenen asteen verran. Mietin, jos pääsisin lauantaina käymään Linnanmäellä, vaikka eihän siellä sillä tavalla ole sellaisia vehkeitä, joista nauttisin. :D Minulla kun on ongelmana korkeanpaikankammo ja pyörivistä härveleistä tuleva huonovointisuus. Joskus jopa auto -tai ratikkamatkalla voi tulla matkapahoinvointia. Mutta hei, voinhan minä 21-vuotias mennä vaikka eläinkaruselliin perkele, jos karuselli innostaa!

Sellaiset laitteet, johon minua ei saa edes kymppitonnin rahasummasta, on Raketti ja Salama. Tulireki ja Hypytinkin näyttävät aika karseilta. Yhtenä vuonna olin voittanut hetkellisesti korkeanpaikankammoni, mutta se tuli takaisin. Tuona vuonna pääsin käymään vuoristoradassa, mutta viime vuonna kun uskaltauduin siihen, pelkäsin kauheasti. Olen muutenkin nähnyt unia siitä, että vaunu rymistelee rataa pitkin ja sitten tipun.

Huomenna (anteeksi tänään) menen käymään Itäkeskuksessa. Löysin sieltä keskiviikkona valmistujaisjuhliin oivan mekon, jota olin metsästänyt ties kuinka kauan. Mekko on musta ja siinä on edessä kukkakuvioita läjässä, otan kuvan kunhan saan mekon käsiini. Sitten pitäisi ostaa korvakorut. Aikaisemmin minulla ei ollut korviksia, mutta Seamrog lävisti minut noin kuukausi sitten.

Häiritsee kun kevättakkia ei löydy mistään. Vanha vaaleanvihreä löytyi, mutta yhdestä kuusenhalauskerrasta tuli takkiin pihkaa, joka ei lähtenyt enää pois, vaikka pesin takin ja rasvasin pihkatahroja. Sitten hankin vaaleanruskean takin ja sekin on nyt kadonnut. Voisin tosin käydä huomenna UFFissa vilkaisemassa, josko sieltä löytyisi jotain. Siellä taitaa olla kolmen tai kahden euron päivät.

Valkoinen perhonen tuli tänään nähtyä. Tuli siitä ihanan kesäinen fiilis. Ja linnut lauloivat.

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Kissojen kauneus

Ollessani taas ystäväni äidin luona kylässä iskin jälleen kerran silmäni Iisi-nimiseen kissaan. Siamilainen, luikku, klonkkumainen, hiisimäinen kissa. Aivan ihana otus, vaikkakin hieman häijy toista kissaa, Tiukua kohtaan (se selkärangaton möyheä pallero). Oli pakko ottaa kuvia. Miten kissat ovatkaan niin kauniita? En yhtään ihmettele, että muinaiset egyptiläiset ovat palvoneet kissoja. Viehkeät askeleet, pehmeä turkki, viattomat silmät, kehräys, pienet ja terävät kynnet pehmeiden tassujen sisällä...


Hyvää äitienpäivää!

Tein Sweet Decorilla äitienpäiväkoristeen ja äsken sain valmiiksi yhden kakun, joka tosin oli liian löysä. En tiedä miten epäonnistuin kun tein ohjeiden mukaan, mutta koska eilen oli tullut fiilis, että kannattaisi täytteeseen laittaa liivatetta, ajatukseni oli ollut oikeassa suunnassa. Kakku on valkosuklaatryffelikakku, johon lisäsin vähän metsämansikkalikööriä. Koristeena mansikoita, suklaata ja koriste.
Hyvää äitienpäivää, ihmiset. :)

perjantai 7. toukokuuta 2010

Kissa on selkärangaton eläin

Yhtenä päivänä olin ystäväni kanssa käymässä hänen äidillään ja todistimme tieteellistä asiaa: kissalla ei ole selkärankaa. Siileilläkään ei ole; niiden selkänahka rullautuu kun ne kääntyvät tekemään vaahtopalloa selkäpiikkeihinsä. Minulla oli aiemmin afrikkalainen kääpiösiili Hamlet.

Mutta tässä kissan selkärangan puutteen todiste:







Mukava asento nukkua, eikö?
Näytön arviointi Sweet Decorilla oli torstaina ja se meni hyvin. Enää on kaksi päivää ja sitten alkaa taas koulu, tosin vain muutama tunti jotain perusjuttua, yksi kurssi, joka on jälkiruoista ja sitten reissu Viroon katsomaan konditorioita ennen kuin alkaa stressi päättäjäisistä. Maanantaina on anniskelupassin testi. Ihan kiinnostavaa tietoa; kuinka anniskella oikein, missä, milloin, kenelle, kuinka paljon, miten varastoida alkoholia jne.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Kevään 2010 viimeisimpiä kirjoituskilpailuja

Havahduin äskettäin siihen, että ei kökkö, suurin osa kirjoituskilpailuista on varmaan jo mennyt. Etsin ja etsin, ja löysin kaksi melko kiinnostavaa:

Gummerus ja Nuoren Voiman Liitto: Martti Joenpolven novellikilpailu - Novellit 2011

-Kilpailu vähint. 18 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole aikaisemmin julkaisseet kaunokirjallista teosta. Novelleilla ei aihepiiriä.

1. palkinto: 2 000e
2. palkinto: 1 000e
3. palkinto: 500e

Voimassa 6.8.2010 asti.
Lisätietoa: Nuoren Voiman Liitto, Gummerus, Google


Vasemmistonuoret: Yhdenvertaisuus

-Kilpailukelpoisuutena kork. 30 vuotta. Kymmenen parasta novellia kootaan ja julkaistaan novellikokoelmana syksyllä 2010.

1. palkinto: 800e
2. palkinto: 500e
3. palkinto: 300e

Voimassa: 31.8.2010 asti. Saman päivän postileima hyväksytään.
Lisätietoa: www.vasemmistonuoret.fi/?/kulttuurikilpailu/

Marsipaaniörriköiden maailmanvalloitus

Niin kuin sanoin aikaisemmin, tein apinoita. Tässä vähän kuvia. Apinoita oli tosiaan hauska tehdä ja kuten näkyy, yksi kippasi. Se ei kai kestänyt enää. :(

Kuten näkyy, aamulla olin normaali.

Tein eilen myös ruusun ja lohikäärmeen, joihin olen erikoistunut. Tällä lohikäärmeellä on maapallo kidassaan. :)














En tiedä, miksi lohikäärme on valinnut juuri maapallon. Ehkä se symbolisoi universumia ja luonnon villiä voimaa, joka nielaisee maamme jos emme käyttäydy sopivasti luonnossa. (Kröhöm: Meksikonlahden öljyvuoto, roskaaminen, saastuva Itämeri, luonnonvaraisten villien jokien katoaminen, soiden kuivattaminen, koko metsän kaataminen parin puun takia.)





Mutta mutta. Olen tehnyt muitakin örriköitä Sweet Decorilla. Lohikäärmeen edessä näkyy velhokissa.

Kissa ja hattu marsipaanista. Silmät pikeeriä ja koristegeeliä, nenä, suu ja kynnet koristegeeliä.



Sammakko ylijäämämarsipaanista. Silmät pikeeriä ja suklaata, koristelu geelillä.














Tässä on lopullinen kuva siitä, mitä olen tehnyt tähän mennessä vapaa-aikana SD:ssä:

Ai niin. Jos haluatte seurata tarkemmin blogiani, liittykää blogia seuraaviksi. :)

tiistai 4. toukokuuta 2010

Kaatuvia apinoita, ruusuja ja räntää

Tein tänään Sweet Decorilla ollessani mm. lehtiä, minipossuja ja apinoita. Apinat olivat ihan hauskoja, koostuivat kaikkiaan 10:stä marsipaaniosasta ja silmäkuoppiin tuli pikeeriä silmämollukoiksi ja mustuaiseksi suklaata. Meinasivat apinat kaatua taaksepäin. Ovat istuvassa asennossa jalat koukussa ja käsivarret takapuolen alla ja pari ensimmäistä apinaa uhkasi kaatua. Lopputuloksena yhdeksän apinaa, joista yksi kellahti kumoon.

Meinasin saada aamupäivällä slaagin, kun SD:n pomo katsoi ulos ja siellä satoi isoja möykkyjä räntää. Ei. Lunta. Tähän. Aikaan. Ehkä olisin ymmärtänyt, jos olisi ollut maaliskuu kun se on muutenkin siinä rajalla, onko se sittenkin enemmän talvea kuin kevättä, vaikka kevätkuukaudeksi se lasketaankin. Mutta räntä toukokuussa? Ensi kuussa on kesä. Ei tämä mikään Lappi ole.

Työharjoittelusta menin suoraan kaupungille ja kävin mm. Ruusun ja kirjan päivillä. Ostin seuraavat:





<- Tyhjä kirja kirjoittamiseen
Kirja vitutuksesta







Lisäksi ostin hopeista mustetta voidakseni liittää riimuja kiviin.

maanantai 3. toukokuuta 2010

Tunnen kesän hiipivän

Pääsin tänään tuntia aiemmin työharjoittelusta. Ostin mansikkatuutin, koska aurinkoinen ilma sai oloni kesäiseksi. Laitoin kuulokkeet korvilleni ja kuuntelin Sonata Arctican albumia "The Days Of Grays"ia. Annoin jäätelön sulaa suussani ja kävelin auringon paistaessa silmät kiinni. Viileä tuuli tervehti kasvojani ja linnut lauloivat. Tunsin auringon valon ja lämmön silmäluomieni takaa. Tunsin olevani tasapainossa.

Välillä piti kuitenkin avata silmät. Puuhun törmääminen olisi ollut epä-älykästä, myös lisäksi kummastuttavaa niin ihmisiä kuin kyseistä puuta kohtaan.

Vanha blogi

Muutettuani tähän uuteen blogimaailmaan hylkäsin Vuodatuksen, joka on ollut kotini pitkään. Tässä on osoite siihen. Siellä onkin paljon kirjoituksia ja ajatuksia, joita suinkaan en ole jättänyt taakseni. Ne vain ovat toisessa kolossa. Muutto koivusta toiseen: success.

http://tuulenkuje.vuodatus.net

Ylioppilaslakkien valmistamista

Olin tänään taas Sweet Decorilla työharjoittelussa ja koristelin koko päivän yo-lakkeja. Ensin laitoin yksi kerrallaan pinseteillä suklaiseen lippaan kultaisen sokeripallon, sitten liimasin tärkkelyssiirapilla hattuja alustaan. Sitten paritin samanvärisiä marsipaaniruusuja kaksi ja liimasin ne hatun viereen, samoin kaksi lehteä. Ja pakkasin hatut. Kaikkiaan pakkasin 147 ylioppilaslakkia bokseihin. :)



Isoja ylioppilaslakkeja ruusuilla ja lehdillä.